Metsähallituslaki – maansiirto Ylä-Lapissa

Metsähallituslain uudistuksessa (tiivistelmä: YLE) ehdotetaan 4000 neliökilometrin (400 000 hehtaaria) laajuisten Ylä-Lapin maa- ja vesialueiden siirtämistä uuden perustettavan Metsähallituksen liiketoimintalaitoksen taseisiin nykyisistä Metsähallituksen Luontopalveluiden taseesta. Siirto on valtava: esimerkiksi Suomen suurin erämaa-alue Kaldoaivi on kooltaan 2900 neliökilometriä ja suurin kansallispuisto Lemmenjoki 2800 neliökilometriä. Tasesiirto vastaa 4 kertaa Inarijärven pinta-alaa. Tasesiirtoihin liittyy voimakkaita taloudellisia ja poliittisia intressejä, joista kukaan ei ole halukas puhumaan avoimesti.

2016-web-26

Okei Kimmo! Katsotaanpa sitten tasettava vaihtavia maita ja vesiä sekä lakiesityksen sisältöä.

4000km2-MHlaki-YLE
Metsähallituksen liikelaitoksen taseisiin siirtyvät maat ja vedet. Lähde: YLE.

Metsähallituslakiehdotuksessa ehdotetaan siirrettäväksi 40 000 hehtaaria Ylä-Lapin virkistysmetsiä uuden perustettavan liikelaitoksen tuottovaateiseen taseeseen. Näille alueille määräytyy vuosittain tuottovaatimus: luonnon pitää tuottaa rahaa tavalla tai toisella valtion kassaan. Tämän lisäksi lakiehdotuksessa halutaan siirtää 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaiselinkeinoaelueen maita ja vesiä liikelaitoksen ns. 3. taseen, josta lausutaan lakiehdotuksessa eksplisiittisesti seuraavasti:

“Maa- ja vesiomaisuus, joka ei liity julkisten hallintotehtävien hoitoon ja jolle ei perustellusta syystä asetettaisi tuottovaatimusta, sijoitetaan erillisenä uutena kolmantena tase-eränä Metsähallituksen muuhun omaan pääomaan. Talousarvioesityksessä kolmanteen tase-erään on suunniteltu siirrettäväksi pääosa yleisistä vesialueista ja n. 360 000 ha Ylä-Lapin luontaiselinkeinoalueita. Lakiehdotuksen 8 §:n mukaan Metsähallituksen peruspääoman muutokset käsitellään eduskunnassa, mutta 34 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvosto päättää tasemuutoksista muun oman pääoman sisällä julkisten hallintotehtävien yksikön hoitaman tase-erän ja liiketoimintojen hoitaman ns. kolmannen tase-erän välillä.” [boldaukset allekirjoittaneen]

Siis: 3. taseeseen siirrettäville 3600 neliökilometrille ei aseteta tuottovaatimusta, jos niin perustellusta syystä voidaan esittää. Toisin sanoen se, että näitä 3600 neliökilometriä Ylä-Lapin maa- ja vesialueita ei oteta liikekäyttöön, pitää erikseen perustella eikä toisin päin. Lakiehdotuksessa ei oteta mitään kantaa esimerkiksi siihen 1) miten usein perustelut pitää uusia ja 2) pitääkö perustelut aina esittää liikelaitoksen tai valtioneuvoston esittäessä alueille taloudellisia intressejä. Lakiesityksessähän ekplisiittisesti esitetään, että valtioneuvosto voi siirtää eriä taseiden välillä.

Keskustan Lapin vaalipiiristä eduskuntaan varasijalta noussut Enontekiön kunnanjohtajana sitä ennen toiminut ja esimerkiksi Käsivarren kansallispuistoa vastustanut Mikko Kärnä lupaa Twitterissä, että 40 000 hehtaarin virkistysmetsien “siirto ei vaikuta alueiden käyttöön mitenkään”. Eksplisiittisesti hän sanoo, että “metsärauha on tärkeä” viitaten siihen, että alueelle ei kohdistu hakkuita tulevaisuudessa.

2016-web-38

Nämä 40 000 hehtaaria siirtyvät lakiehdotuksessa liiketoimintalaitoksen tuottovaateiseen taseeseen, joten tällaista lupausta Kärnä ei voi tehdä. Kärnän kommentti osoittaa suomalaisen poliittisen diskurssin nykykaavan: ongelmia vähätellään ja oikeaan osuvia kysymyksiä väistellään.

Metsähallituslain uudistamista perustellaan sillä, että Suomen tulisi EU:n kilpailulainsäädännön vuoksi yhtiöttää metsänmyynti ja tätä nimenomaista tarkoitusta varten perustetaan Metsähallituksen liikelaitos. Nyt kuitenkin Ylä-Lapissa liikelaitoksen uusiin taseisiin siirrettävät 4000 neliökilometriä sijaitsevat pääasiassa männyn ja kuusen levinneisyysalueiden pohjoispuolella. Ne eivät siis sijaitse myyntimetsien alueella. Taustalla on oltava muita poliittisia intressejä tasesiirtoihin.

2014-web-1-2
“Metsätalousmaata” 3. taseeseen hamuttavalla alueella Kaamasen ja Karigasniemen välillä.
2016-web-2-8
“Metsätalousmaata” 3. taseeseen hamuttavalla alueella Petsikossa Utsjoella.

Twitterissä Mikko Kärnä korostaa, että siirrot “selkeyttävät nykytilannetta”, mutta korostaa jälleen, että “alueiden käyttöön ei tule muutosta”.

2016-web-37-4

Kärnän kommentti on mielenkiintoinen, koska hän selvästi väittää, että alueiden (4000 neliökilometriä) siirto uusiin taseisiin “ei aiheuta alueiden käyttöön muutoksia”. Tämä on yhtäpitävä sen kanssa, että alueiden (taloudellinen) hyödyntäminen (=käyttö) ei tulevaisuudessa muutu. Twitterissä Kärnä myös kiistää, että tasesiirroilla valmisteltaisiin tulevia tarkoitusperiä maakunnallisen päätöksenteon vahvistuessa sanotaan vaikkapa uusien luonnonvaraliiketoimintojen mahdollistamiseksi, joista hän kertoo blogikirjoituksessaan.

2016-web-37-5

Sen lisäksi, että lakivalmistelua on erittäin laajasti arvosteltu läpinäkymättömäksi (Vihreän Langan hauska tarina), myös yksittäisten päättäjien kytkökset ovat hämäriä. Esimerkiksi Kärnä on ollut 1. kauden kansanedustajaksi poikkeuksellisen näkyvästi esillä lakivalmistelussa sekä mediassa ja Transparency Internationalin mukaan hyväveliverkostot ja vaalirahoituksen läpinäkymättömyys ovat suomalainen korruption ilmenemismuotoja. Kärnän noin 39 000 € vaalibudjetista runsas 31 000 € on nimettömistä lähteistä, joita hän ei vaalirahaselvityksessään suostu avaamaan tai Twitterissä kommentoimaan. Kärnän rinnalla metsähallituslain uudistusta lobanneen keskustan Lapin edustaja Markus Lohen vaalirahoituksen noin 44 000 € vaalibudjetista 42 000 € tulee nimettömistä lähteistä.

Ylä-Lapin virkistysmetsien 40 000 hehtaarin siirrot 2. taseeseen alistavat ne varmasti esimerkiksi hakkuuintresseille, koska 2. tase on tuottovaatimuksellista, alueiden pitää tuottaa vuosittain tuloa Metsähallituksen liikelaitokselle, toisin kuin tällä hetkellä näiden alueiden ollessa Metsähallituksen Luontopalveluiden taseessa. On siis varmaa, että alueiden käyttöön tulee muutoksia.

360 000 hehtaarin siirtäminen 3. taseeseen on askel kohti näiden alueiden kaupallista hyödyntämistä. En ole ollenkaan yllättynyt, että metsähallituslain varjolla liikelaitoksen taseeseen halutaan junailla valtion omistamia suojelemattomia maita ja vesiä muun muassa Inarijärvellä, Tenolla, Inarijoella ja Torniojoella. Tenon rantatonteilla ei ole mitään metsätaloudellista arvoa, mutta tonttien kaavoittamisesta ja myynnistä saa varmasti tuloa. Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen vahvistaa tämän lokakuussa antamassaan lausunnossa:

“Valtio haluaa kyllä lisätä tuloja, mutta se paine ei kohdistu minkäänlaisiin vesialueisiin. Kyse on metsistä ja rakennusmaasta.” 

Rakentamisen lisäksi kaivosteollisuus Käsivarressa ja tuulivoima Utsjoen sekä Tenon rantatuntureilla avautuvat liiketoiminnalle alueiden siirtyessä 3. taseeseen. Utsjoen Mantojärven itäpuolen tuntureille on jo kaavailtu tuulipuistoa alueelle, joka on saamelaiskulttuurin sydämessä. Käsivarren Lapin kaivoskaavailut ja Pöyrisjärven itäpuolelta Kittilästä pohjoiseen kulkevat malmiot ovat erittäin hyvin tiedossa, mutta tähän saakka saamelaisalueella kaivosteollisuuden operoiminen on ollut vaikeaa.

2014-web-3
Tenon valtio-omisteiset tunturi- ja ranta-alueet halutaan siirtää liikelaitoksen taseeseen. Vetsikko, Teno.
2014-web-7399
Utsjoen kirkkotuvat. Taustalla Utsjokilaaksoa hallitsevaa Annivaaran tunturiketjua Tenon ja Skalluvaaran välillä on kaavailtu tuulipuistoksi.

Käänneltyään asiaa tovin Kärnä myöntää Twitterissä, mikä on ollut selvää jo alusta lähtien: Ylä-Lapin 4000 neliökilometriä ovat vapaata riistaa kaupallistamiselle, jos niin päätetään.

2016-web-45

Twitterissä Kärnä siis sekä kiistää että myöntää näiden 4000 neliökilometrin taloudellisen hyödyntämisen, joten on vaikea kuvitella, että hän itsekään on täysin varma siitä, mihin metsähallituslakiuudistus oikein pyrkii. Tai hän tietoisesti kertoo vain sen, minkä on pakotettu sanomaan. Emme lisäksi tunne vaikuttumia hänen lausuntojensa takana: kenen suulla Kärnä puhuu. Tiedämme kuitenkin esimerkiksi sen, että Kärnä on julkisuudessa painostanut Saamelaiskäräjiä taloudellisilla sanktioilla käyttäen hyödyksi asemaansa kansanedustajana. Tässä valossa on vaikea pitää uskottavina hänen esittämiään lausuntoja tasesiirtojen kohtelusta tulevaisuudessa sekä aluepolitiikan muutosten todellisia vaikutuksia tasesiirrettävien alueiden kohteluun.

Faktojen valossa vaikuttaa, että metsähallituslain varjolla hallitus haluaa kaapata saamelaisten kotiseutualueella 4 kertaa Inarijärven kokoisen alueen liikelaitoksen valtaan heti sen perään, kun se on ensin poistanut samasta laista saamelaiskulttuurin heikentämisepykälän ja vuoden sisään jättänyt vaalikauden ohjelmasta pois YK:n ILO 169 -alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen ratifioinnin. Saamelaiset halutaan siirtää alueiden taloudellista hyödyntämistä koskevien päätösten tieltä syrjään.

Suomen luonto on kaupan eniten tarjoavalle ja saamelaiset vain hauskoja Pohjolan omia ja lutuisia mutta vähän pelottavia hobitteja Lapin matkailumarkkinoinnissa – rahanarvoisia hyödykkeitä. Kolonialismi elää kukoistustaan Suomessa vuonna 2016. Kun ilmastonmuutos todella uhkaa yhteiskuntaamme ja maailman johtavat tiedemiehet ja todelliset johtajat suosittelevat voimakkaita ympäristönsuojelutoimia vaarallisen kehityksen hidastamiseksi ja lopulta katkaisemiseksi, setämiehet Suomessa puuhastelevat omassa pienessä fantasiamaailmassaan.

2014-web-0415-2
Valtion maata Saamenmaa.