WWF Suomi ja metsäpeurasuojelua ilveksiä tappamalla

WWF Suomi on mukana Metsähallituksen johtamassa MetsäpeuraLIFE-hankkeessa, jossa metsäpeura palautetaan Lauhavuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin eteläisellä Suomenselällä alueille, missä se aikoinaan eli, mutta tapettiin sukupuuttoon. Palautus toteutetaan siirtämällä villejä kainuulaisia metsäpeuroja ja eläintarhassa syntyneitä metsäpeuroja ensiksi väljään totuttamistarhaan ja sen jälkeen vapauttamalla ne luontoon. WWF Suomi on Metsähallituksen johtaman MetsäpeuraLIFE-hankkeen hankekumppani.

Suomen Riistakeskus on päätöksillään 24.10.2018 myöntänyt kaksi erillistä lupaa yhteensä kolmen ilveksen tappamiseksi Satakunnassa MetsäpeuraLIFE-hankkeen toteuttamisalueella (päätösten diaarinumerot: 2018-1-550-02088-2 ja 2018-1-550-02148-3). Päätöksellä 2018-1-550-02088-2 Suomen Riistakeskus myöntää luvan kahden ilveksen tappamiseen 01.12.2018 – 28.02.2019 välisenä aikana, ja hakemuksessa hakija perustelee lupahakemuksensa erityisesti MetsäpeuraLIFE-hankkeen onnistumisen varmistamisella:

”Seitsemisen ja Lauhavuoren alueella on käynnissä Metsäpeura LIFE-hanke, jonka tavoitteena on metsäpeuran palautus sen alkuperäiselle esiintymisalueelleen. Ensimmäiset tarhoissa syntyneet metsäpeurat on tarkoitus vapauttaa vuonna 2019. Lupahakemuksen alue sijaitsee noiden vapautukseen suunniteltujen alueiden välittömässä läheisyydessä. Metsäpeuran palautushankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää pitää ilveskanta alueella maltillisella tasolla.”

Perusteluna puoltavalle luvalle tappaa kaksi ilvestä Suomen Riistakeskus erikseen mainitsee perusteeksi MetsäpeuraLIFE-hankkeen onnistumisen: 

”Hakemusalue sijaitsee Seitsemisen ja Lauhanvuoren metsäpeuratarhojen välisellä alueella. Myös alueen luonnonolosuhteiden ja maastonpiirteiden perusteella voidaan arvioida, että alue on potentiaalista luonnonvaraisen metsäpeurakannan elinaluetta palautusistutusten jälkeen. Näin ollen ilveskannan säätely on alueella perusteltua myös Metsäpeura Life -hankkeen tavoitteiden tukemiseksi.”

Suomen Riistakeskus esittää edellä mainitun perusteeksi puoltavalle päätökselle yhden ilveksen tappamiseksi myös lupapäätöksessä 2018-1-550-02148-3.

Ilves on Suomessa vuoden 2015 IUCN:n (International Union for Conservation of Nature) arvioinnin mukaan silmällä pidettävä (NT). Ilves on yksi WWF Suomen erityisesti esiinnostamista suojeltavista eläinlajeista. Sivuillaan WWF Suomi ilmoittaa: ”Työskentelemme ahkerasti sen [ilveksen] suojelemiseksi” ja ilmoittaa erääksi keinoksi ”valistamme ilveksen uhista”. Ilveksen suurimmaksi uhkatekijäksi on IUCN:n Punaisessa kirjassa määritelty metsästys.

Metsäpeura Live on osa WWF:n Luontolive konseptia, jonka kautta WWF Suomi haluaa tehdä valikoituja suomalaisia eläimiä ”tutummaksi jokaiselle suomalaiselle”. Metsäpeura Live-kamera tarjoaa ihmisille mahdollisuuden seurata silmällä pidettävän (IUCN) metsäpeuran käyskentelyä totuttamistarhassa Lauhavuoressa. Mutta WWF:n suositulla Luontolivellä (#luontolive) on kääntöpuolensa, ja sen kustannus lankeaa vapaina juoksevien ilvesten maksettavaksi. Kolme alueen ilvestä maksaa WWF Suomen hankekumppanuusohjelmasta hengellään. 

Ja lisää suurpetojen tappamista voi olla luvassa. Yleisradio uutisoi 28.4.2018, että ”Metsäpeurojen suojeluhanke saattaa helpottaa sudenkaatolupien saamista – jopa kokonaisen lauman hävittäminen mahdollista?”. MetsäpeuraLIFE-hanketta johtava Sakari Mykrä Metsähallituksesta totesi Yleisradiolle, että ”Metsäpeura on suden ruokaa ja vapautusten alkuvaiheessa peurojen lukumäärä on kriittisen pieni. Soisi olevan niin, että löytyisi suden kannanhoidolliset keinot, joilla tilanteeseen puututaan”. Tällä Mykrä tarkoittaa susien tappamista. Tulevaisuudessa on siis mahdollista, että WWF Suomi on mukana suojeluhankkeessa, jossa tapetaan ilveksen lisäksi myös susia. Susi on erittäin uhanalainen (IUCN) ja yksi WWF Suomen erityisesti esiinnostamista suojeltavista eläinlajeista.

Eläinlajien järjestelmällinen hävittäminen on eräs aikamme suurimmista ongelmista. Se on lopetettava. Kuten WWF Suomi sanoo: “Nyt tarvitaan selkärankaa!”

2018-web-07-2.jpg
Lähde: https://wwf.fi. (viitattu 3.12.2018).

 

-Antti

PS: Metsäpeuran uhanalaisuuden syyt johtuvat metsäteollisuudesta, infrastruktuurirakentamisesta ja porotaloudesta. Lisää aiheesta kirjassani Pohjoinen – Jälkemme maailman laidalla.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close